Alueen historia ja nykypäivä

Simojoen alue on vanhimpia asuttuja alueita Lapissa.  Asutuksen sijoittuminen heijastelee joen luomia elin-ja kulkumahdollisuuksia.  Metsätalouden kehittyminen vaikutti asutuksen laajenemiseen jokivartta ylöspäin.  Metsätalous oli alueen tärkeimpiä elinkeinoja 1800-luvun loppupuolelta 1960-luvulle saakka. Simojoella ja jokisuulla toimi muutamia sahalaitoksia.

Maatalous oli toinen pääelinkeino alueella. 1800-luvun lopulla poronhoidon merkitys maatalouden rinnalla kasvoi. Simo on eteläisin poronhoitoalueen kunta.

 

Kalastuksella, metsästyksellä ja luonnontuotteiden keräilyllä on pitkät perinteet.

Simojoki on ollut tunnettu lohijoki keskiajoista lähtien.  Lohenkalastus loi vaurautta rannikkoalueiden talouksille.  Simonkylän ja Simoniemen lohitalonpoikien rakennukset heijastavat sitä vaurautta jota lohi toi heille. Joen perkaus 1950-luvulla uittoa varten vaikutti negatiivisesti lohikantaan.  Joen kunnostus ja kutualueiden laajentaminen sekä pitkäjänteinen lohikannan hoito 1990-luvulla palauttivat lohen uudelleen jokeen.  Joesta on tullut suosittu virkistyskalastuskohde. Siitä osoituksena on mm. Perhokalastuksen MM-kilpailut Simojoella 2007.

Kalastuksen ohella Simojoen suosio on kasvanut myös melontaharrastajien keskuudessa.  Simojoki on retkimelontaan sopiva joki, jossa on runsaasti koskia.  Rantautumis-ja vesillelaskupaikkoja on joen varrella runsaasti. Tiet seuraavat jokivartta lähes koko matkan ja erilaisia palveluita löytyy jokivarresta.

Simoniemen kylä ja Simonkylä tarjoavat kävijälle edustavia Peräpohjalaisia kulttuurimaisemia hyvin säilyneine talonpoikastaloineen.  Simonkylän läpi kulkee kolme kilometriä pitkä museotie, jonka varrelle pääosa kylän vanhasta rakennuskannasta on sijoittunut.


Powered by WebUpdate